Amaloota Namaa


	Jul 22, 2018 ·  Hanga dhalli namaa jirutti siyyaasni hinbadu, hanga siyyaasni jirutti ammoo namnis addunyaa kana irraa hindhabamu. Gadduu:- 2. View Kitaaba-Afaan-Oromoo-K-12. (Wasanee, 2000, misgaanuu, 2011). Kutaa darbe keessatti hojii babbadoo gabroonni Ar-Rahmaan irraa fagaatan ilaalu jalqabne turre. Hewwaanis, Addaam isa isheen irraa ‘fudhatamtee’ wajjin walitti dhufeenya cimaa akka qabdu isheetti dhagaʼamee akka ture hin shakkisiisu. Isaan keessaas hanna, soba ,hammeenya, amaanaa dhabuu, sodaafikkf. Isaan doynoomanii dirqama isaanirra jiru hin hanqisan. Kanaafuu geggeessaa sirriin nama beekumsa qabu, hojii gamtaatti amanu, namaa wajjin hojjechuu danda’u ta’uu qaba. 21-Dhiibbaa Naannoo. Yoo poolisiin kan isin qabe ta’ee, isaaniin walii galuun isin irraa eeggama. Osoo dhukkubsannuu boqochuu dhiisnee sammuu keenyaan hojii hojjachuu. Addunyaa kanarratti rakkoowwan uumamanii,gaaffiwwan mirgoota dhala namaa irra ejjatame ,addunyaa gartuu lamatti kan baase gaga’aminsi lubbuun qabeenya Sanyii Dhalaa namaa irratti raawwatame, hagana jedhame kan ibsamu miti. Hariiroon saffisaafi sirnawaan har’a dhala namaa gidduutti taasifamu bu’aa tajaajila qunnamtiiti. Ibsawwan jaalalaa inni itti fayyadame isheedhaaf, "daadhii wayinii" isa garaa namaa gammachiisu ni "caalu" turan; maqaan isaa dhaʼamuun isaas akka "urgooftuu" mataa namaa irratti 'dhangalaʼuu' kan nama qabbaneessu ture. Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. Namoota sammuu qaroo bu'aa olaanoo argamsiisan keessaa. 	Talaalliiwwan COVID-19 martuu sibiilota akka iron, nickel, cobalt, lithium fi walmakaa-sibiilotaa (alloys) lafaa dadarbaan argaman kamuu hin qaban. Fuulli namaa, kan leencaa, kan qotiyyoo fi kan risaa keessumaa humnaa fi jabina Yihowaa kan argisiisu maaliifi? Amaloota dinqisiisoo Yihowaan argisiise irraa fayyadamaa kan jirtu karaawwan kamiini? Fuulli kiruubelota arfanii walitti qabaatti yeroo ilaalaman amaloota Yihowaa hunda bakka buʼu kan jennu maaliifi?. (Luqaas 11:13) Waaqayyo amaloota nama hafuura adda baasanii beeksisan argisiisuu akka dandeessuuf si gargaara. Fakkeenyaaf, mammaaksaan yemmuu waa qeeqaan: “Waraabessi biyya beekne dhaqee itillee naa afaa jedha. Bidoollee, soorannoo, walhormaataafi barbaachisummaa orgaanizimoota mootummoota moneeraa, pirotiistaa, fangasootaa, biqilootaafi bineeldotaa bakka bu'oo ta'an jechaan ni ibsu. Amaloota gadhee hawaasa miidhaniifi seerota aadaa uummataa cabsan hedduutu jiru. Bulchiinsa Nazitii jala namoota jiraatanii fi miidhaman, warra kaampitti guuramani irraa hafan. kf ta’uu dheeressaan ni eera. Walitti dhufeenya Qaamoleen haqaa fi komishiinii mirga namoomaa fi Dhaabbata abbaa gaar qaban ni ibsu. Har’a immoo itti fufuun “ajjeechaa” ni ilaalla. Isaan doynoomanii dirqama isaanirra jiru hin hanqisan. Afoolatti gargaaramuun wanti hinibsamne hinjiru. 90 Ministeera Barumsaa Bara 2005 Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa Itiyoophiyaatti Ministeera Barnootaa Kutaa Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa. Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. xlsx from CS AI at Dire Dawa University. Amaloota Baayirasii Dhukkuba Madeessa Huuruu Beeyladaa (FMD) Pikornaabaayirasiin jecha ispaanish kan pikoo (pico) jedhamuu irraa fudhatame innis baay'ee xiqqoo jechuudha. isaantu hordooftoota isaanitiif meshaa woraanaa deeggarsaa. 1ffaa- amaloonni Rabbii amaloota ilma namaatiin wal hin fakkaatan. Kayyon waligalaa xinsammuu hawaasa fayyaduu dha. Namni tokko milkaa'uf xiqqaate xiqqaatu amaloota armaan gadii. Hayyoonni xinqooqaa (linguists) sagalee. Sadaffaa: Manni Kiristaanaa ilmaan namaa isaan Kiristoositti amanan iccitiilee irratti hirmaachuun (cuuphamanii, gaabbii galanii, fooni. Amaloota (Bartee) Sammuu Namaa miidhan 1. Haala qabatamaan jiru osoo hin taane; waan hin jirre arguu, waan hindubbatamiin dhaga’uu, waan kana dura dhalti namaa argeee hin beekne yaadaan arguu, garmalee sodaachuu, garmalee loluu, garmalee gammaduu, garmalee gadduu fi kkf. Afaan jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa waan qabuuf, waa'een isaa daangaa hubannoo namaatiin ol ta'uu mala. 	Afaan jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa waan qabuuf, waa’een isaa daangaa hubannoo namaatiin ol ta’uu mala. Ibsawwan jaalalaa inni itti fayyadame isheedhaaf, "daadhii wayinii" isa garaa namaa gammachiisu ni "caalu" turan; maqaan isaa dhaʼamuun isaas akka "urgooftuu" mataa namaa irratti 'dhangalaʼuu' kan nama qabbaneessu ture. Afoolli: Gocha wajjiin kan walqabate. *Yeroo baay’ee yaada ifa ta’e hubachuuf kan rakkisuu miti. Manneen hojii mootummaa loogii tokko malee tajaajila isaanii ummataaf dhiyeessuu qabu. (Wasanee, 2000, misgaanuu, 2011). Kun amaloota dhalli namaa calaqqisiisuu dha malee kan waaqaa miti. AMALOOTA NAMOOTA MO'ATOO TORBA! ***** 1. Namoota sammuu qaroo bu'aa olaanoo argamsiisan keessaa. Amaloota afoola keessaa hurruubummaan isa bu’uura akka ta’e haayyonni garagaraa ni ibsu. Waqayyoon kennaawwan adda addaa dhala namaa hundumaaf kennee jira. Amaloota Gabroota Ar-Rahmaan-Kutaa 5. Xinsammuun damee saayinsii kan faayidaa sammuu fi amaloota namaa qoratu dha. Amaloota gadhee hawaasa miidhaniifi seerota aadaa uummataa cabsan hedduutu jiru. Haaromsameera 18 Fuulbaana 2017. Talaalliiwwan COVID-19 martuu sibiilota akka iron, nickel, cobalt, lithium fi walmakaa-sibiilotaa (alloys) lafaa dadarbaan argaman kamuu hin qaban. Namoota (hiriyyoota) gaarii ta'an naannoo isaaniitii qabaatu. Caaffanni Quqlqullaa’an Yesuus amala namaa fi Waaqaa qaama tokko kessatti akka qabu ibsa. 2:21-23) Yihowaan namootaaf dandeettii jaalala argisiisuu waan kenneef, dhiiraa fi dubartiin tokko jaalala cimaa fi hin badne waliif qabaachuu ni dandaʼu. Fakkeenyaaf, mammaaksaan yemmuu waa qeeqaan: "Waraabessi biyya beekne dhaqee itillee naa afaa jedha. Afoolaan waa’ee sochiilee dhala namaa mara dubbanna. 		Amaloota kanniin yommuu qoratu qabxii lama dagachuu hin qabu. *Afaaniin dhalootaa dhalootatti waan daddarbuuf jijjiiramni yaadaa jiraachuu ni danda’a. Amaloonni kannnenis lufummaa, hurruubbummaa, uummatummaaa, midhagina qabachuu fi raawwiin amaloota ogfaanii isaaan bu’uuraati. Badiwwan gurguddoo keessaa shirkii ilaalle jirra. Amaloota afoola keessaa hurruubummaan isa bu'uura akka ta'e haayyonni garagaraa ni ibsu. Kana jechuun, bakka hojiitti yeroo ga'eessotaa fi/yookaan daa'imman rakkoodhaaf saaxilaman waliin wal quunnamnu, ga'eesssi biraan yeroo hunda achi/dhiyeenya jiraachuu nan mirkaneessa. Namoota sammuu qaroo bu'aa olaanoo argamsiisan keessaa. Kun amaloota dhalli namaa calaqqisiisuu dha malee kan waaqaa miti. Loowwan xooshinee= Loon maala guddatu,eegee dheeratu. Isaan keessaas hanna, soba ,hammeenya, amaanaa dhabuu, sodaafikkf. Sa’atii 3/ torbeetti) Kan kennamuuf: Baarattota Saayinsii Walsimataa Dippiloomaa (Kutaalee5-6f) Ibsa koorsichaa Koorsiin kuni matadureewwan siilabasii kutaa 11-12 keessaa filataman kan hammatu fi akka ce’umsaatti kan fudhatame. Osoo dhukkubsannuu boqochuu dhiisnee sammuu keenyaan hojii hojjachuu. 'Hattuufi sobduun ija hin baattu' jechuun amaloota kana ittiin to'ata. Namoota hafuuraa wajjin walitti dhihaadhu. amaloonni kunniin takkaa uumaman takkaa immoo adeemsa keessa argamu. Haala qabatamaan jiru osoo hin taane; waan hin jirre arguu, waan hindubbatamiin dhaga’uu, waan kana dura dhalti namaa argeee hin beekne yaadaan arguu, garmalee sodaachuu, garmalee loluu, garmalee gammaduu, garmalee gadduu fi kkf. Dorgommiin suuraalee bineensotaa kolfisiisoo tahanii ittin dorgoman 'Comedy Wildlife Photography Awards' jedhamu, marsaa xumuraarra gaheera. Hojii hojjechuu:eegi :hojjechuu kan hin jaalle hin nyaatin 2. Garuu dhala namaa irratti kan mul'atan dha. Amaloota wanta biraa irraa ittiin adda bahan isaaniif kennee jira. Dhugaa: Talaalliiwwan COVID-19 amaloota maaginetii isinii kennuu hin danda’an, iddoo talaallii (harka keessan) irra dabalatee. Afaan jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa waan qabuuf, waa’een isaa daangaa hubannoo namaatiin ol ta’uu mala. 	Gadduu:- 2. Afaan jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa waan qabuuf, waa’een isaa daangaa hubannoo namaatiin ol ta’uu mala. 12 Fuulbaana 2017. Dhukkubni abbaa sangaa googaa namaa naannoo moormaa, harkaa fi miila irratti yeroo maraa dhaabbataadha. Akka research mirkaneessutti hirriba irraa halkan tokko. Talaalliiwwan keessa waanti electromagnetic field uumu hin jiru. Loowwan xooshinee= Loon maala guddatu,eegee dheeratu. Osoo qunnamtiin hinjiraannee jireenya addunyaa kanaa hiikkoo dhabeessa ta’a ture. Dhukkubni kunis guyyaa 1-7 tti tura, sanaan booda yaaliin hin jiru taanaan namnni dhukkubaan qabame duu'aaf saaxilama. Hariiroon saffisaafi sirnawaan har’a dhala namaa gidduutti taasifamu bu’aa tajaajila qunnamtiiti. *Afaaniin dhalootaa dhalootatti waan daddarbuuf jijjiiramni yaadaa jiraachuu ni danda’a. *yeroo baay’ee gumiidhaan dalagama. Fakkeenyaf, hanniifi sobni amala gaarii akka hin taanef nama kana raawwate yeroo to’atu. *Afaaniin dhalootaa dhalootatti waan daddarbuuf jijjiiramni yaadaa jiraachuu ni danda'a. Hariiroo yookiin walitti dhufeenya namoota waliin qabnu qofaaf utuu hin ta'in, waaqayyo maal naan jedhaadhaan jiraachuu qabna. AFOOLA OROMOO. May 17, 2013 ·  - Amala fedhii ( dandeetti) ilma namaa ibsuuf fik. 	Hariiroon saffisaafi sirnawaan har’a dhala namaa gidduutti taasifamu bu’aa tajaajila qunnamtiiti. Koorsii: Bayoloojii Waliigalaa II Lakkoofsa Koorsii: Biol. Amaloota (Bartee) Sammuu Namaa miidhan 1. Dhukkubni abbaa sangaa googaa namaa naannoo moormaa, harkaa fi miila irratti yeroo maraa dhaabbataadha. Walitti dhufeenyi amala namaa fi Waaqaa kun Yesuus giddu galeessa akka ta’u godheera. Amaloota afoola keessaa hurruubummaan isa bu'uura akka ta'e haayyonni garagaraa ni ibsu. afaaniitiin gara dhaloota itti aanutti ykn dhaloota dhufutti kan dabarsuudha. 222 Kireeditii /Credit Hour/: 3 Yeroo walargaa/contact hours: Sa’atii 7 (4 lekcharii fuulafulaan, Lab. kf ta’uu dheeressaan ni eera. Hariiroo yookiin walitti dhufeenya namoota waliin qabnu qofaaf utuu hin ta'in, waaqayyo maal naan jedhaadhaan jiraachuu qabna. Hayyoonni xinqooqaa (linguists) sagalee. Afoolli meeshaa miliqqee guddicha ta'uun tajaajila nuuf kenna. AFOOLA OROMOO. Malkata= Xurumbaa,gaanfa loonirraa kan tolchamu. Intalli Shuleem sunii fi tiksichi amaloota kana wal irratti arganii turan. 90 Ministeera Barumsaa Bara 2005 Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa Itiyoophiyaatti Ministeera Barnootaa Kutaa Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa. Dhalli namaa jiruufi jireenya isaa keessatti bu’aa ba’ii hedduutu isa mudata. Amaloota Mana Kiristaanaa. *yeroo baay’ee gumiidhaan dalagama. Talaalliiwwan COVID-19 martuu sibiilota akka iron, nickel, cobalt, lithium fi walmakaa-sibiilotaa (alloys) lafaa dadarbaan argaman kamuu hin qaban. Gadduu:- 2. Maalummaa fi ibsama sirna seeraa yakkaa beekuun ni ibsu. Madda suuraa, Getty Images. Amaloota Namaa Namni uumamtoota Rabbii keessa isa tokkoodha. 		Dorgommiin suuraalee bineensotaa kolfisiisoo tahanii ittin dorgoman 'Comedy Wildlife Photography Awards' jedhamu, marsaa xumuraarra gaheera. Kanaafuu, qophaaumma balaa cimsuun lubbuu namaa baraaruun, qabeenyaa balaa irraa ittisuu fi miidhaa balaan geessisu irraa dandamachiisuun baayee barbaachisaadha. Dheekamuu:- II) Amala dandeettii waan tokkoo (The ability (talentic) behavior) 1. 15:4) Duunii fi Jireenyi Aangoo arrabaa jala jiru. kaapisidiin baayirasii kunis suuddoowwan walfakkaatoo. Amaloota haala keenniin mul’isuun poolisiidhaan qabamuu fi mana murtiitti dhiyaachuu namarraan gaha. Namni tokko milkaa'uf xiqqaate xiqqaatu amaloota armaan gadii. Seenaa jiruu fi jireenya dhala namaa keessatti namni du’a booda bu’aa addaa gonfachuuf qabsaawe ykn qabsaawu hin jiru. Amaloota raawwachuun sirrii hin taane (Negative moral transmitted behaviors) kanneen kun cubbuu dha jechuu miti. Karoora of-eeggannoo qopheesuun, yemmuu balaan muudatu maal gochuu akka qabnuu fi sirna deebii ariifachiisaa itti keennuu dandeessisu diriirsuuf gargaara. Namni amala badaa yoo qabaate jireenya keessatti milkaa'u akka hin dandeenye beekun amala badaa kana ofirraa kaasuf haa carraaqu. Amaloota ittiin beekaman irraatti hundaa'uun mootummoota moneeraa, pirotiistaa, fangasootaa, biqilootaafi bineeldotaa gargar ni baasu. Namoota sammuu qaroo bu'aa olaanoo argamsiisan keessaa. Hariiroo yookiin walitti dhufeenya namoota waliin qabnu qofaaf utuu hin ta'in, waaqayyo maal naan jedhaadhaan jiraachuu qabna. Fakkeenyaaf, mammaaksaan yemmuu waa qeeqaan: “Waraabessi biyya beekne dhaqee itillee naa afaa jedha. Yaada kana ilaalchisee Jaarraa fi Wasanee Bashaa (2008 ;64) yoo ibsan, “hurruubummaan amala afoolaa keessaa tokko ta’ee, haala walduraa duubaan dhiyeenya afoolaa gochaan mul’atudha” jedhu. 	Hir'inaa isaaniirratti malee hir'ina namaa irratti hin xiyyeeffatan. Kaayyoon battalaa xinsammuu namoota dhuunfaa fi gareewwan karaa seera waliigalaa baasuu fi dhimmoota addayaa qorachuun hubachuu dha. Dhugaa: Talaalliiwwan COVID-19 amaloota maaginetii isinii kennuu hin danda’an, iddoo talaallii (harka keessan) irra dabalatee. Namni tokko milkaa'uf xiqqaate xiqqaatu amaloota armaan gadii. Addunyaa kanarratti rakkoowwan uumamanii,gaaffiwwan mirgoota dhala namaa irra ejjatame ,addunyaa gartuu lamatti kan baase gaga’aminsi lubbuun qabeenya Sanyii Dhalaa namaa irratti raawwatame, hagana jedhame kan ibsamu miti. Dheekamuu:- II) Amala dandeettii waan tokkoo (The ability (talentic) behavior) 1. Qunnamtiin furtuu jireenya addunyaati. Fakkeenyaaf, mammaaksaan yemmuu waa qeeqaan: "Waraabessi biyya beekne dhaqee itillee naa afaa jedha. Kennaan tokko kan kennamu ammoo bu’aa dhala namaatiif. Dhukkubni kunis guyyaa 1-7 tti tura, sanaan booda yaaliin hin jiru taanaan namnni dhukkubaan qabame duu'aaf saaxilama. Afaan qaama afaani ykn harka fayyadamuun dubbachuun ykn mallattoon karaa itti wal-qunnamaniidha. Amaloota Mana Kiristaanaa. View Kitaaba-Afaan-Oromoo-K-12. *yeroo baay'ee gumiidhaan dalagama. —Yaaqoob 1:5. Amantaa kana daran kan naa cimse kitaabota barbaachisummaa mirga dhala namaa ibsan, haalaa fi amaloota abbaa irree (kan Aristotle abbaa irree itti xiinxale), fi seenaa abbootii irree keessaafuu kan Nazi fi Stalin faa dubbisuu kiyya ture. Namoonni hundu uumamtoota fi gabroota Rabbiiti. 	Hir'inaa isaaniirratti malee hir'ina namaa irratti hin xiyyeeffatan. 222 Kireeditii /Credit Hour/: 3 Yeroo walargaa/contact hours: Sa’atii 7 (4 lekcharii fuulafulaan, Lab. Dhalli namaa jiruufi jireenya isaa keessatti bu'aa ba'ii hedduutu isa mudata. Afoolli meeshaa miliqqee guddicha ta’uun tajaajila nuuf kenna. 15:4) Duunii fi Jireenyi Aangoo arrabaa jala jiru. Namoota (hiriyyoota) gaarii ta'an naannoo isaaniitii qabaatu. Namoota hafuuraa wajjin walitti dhihaadhu. xlsx from CS AI at Dire Dawa University. Haaromsameera 18 Fuulbaana 2017. Afoolatti gargaaramuun wanti hinibsamne hinjiru. 2 Maalummaa ogafaanii fi Amantii. Maalummaa fi ibsama sirna seeraa yakkaa beekuun ni ibsu. Amaloota Mana Kiristaanaa. Dheekamuu:- II) Amala dandeettii waan tokkoo (The ability (talentic) behavior) 1. Lensa Boru 0. Yaada kana ilaalchisee Jaarraa fi Wasanee Bashaa (2008 ;64) yoo ibsan, "hurruubummaan amala afoolaa keessaa tokko ta'ee, haala walduraa duubaan dhiyeenya afoolaa gochaan mul'atudha" jedhu. Amala Gad Of Deebisuu Fi Gara Laafinaa Argisiisuudhaan Yesusiin Fakkaadhaa "Kristos immoo isiniif dhiphatee, faana isaa duukaa akka buutaniif fakkeenya isiniif kenneera. Walitti dhufeenyi amala namaa fi Waaqaa kun Yesuus giddu galeessa akka ta'u godheera. *yeroo baay’ee gumiidhaan dalagama. Namoota sammuu qaroo bu'aa olaanoo argamsiisan keessaa. 		’’ Gocha: 19. Intalli Shuleem sunii fi tiksichi amaloota kana wal irratti arganii turan. Afoolaan waa’ee sochiilee dhala namaa mara dubbanna. Osoo dhukkubsannuu boqochuu dhiisnee sammuu keenyaan hojii hojjachuu. Amaloota gadhee hawaasa miidhaniifi seerota aadaa uummataa cabsan hedduutu jiru. Naamusa waliigalaa nama kamiyyuu irratti kan raawwatiinsa hin qabaannee fi amala. Amaloota Baayirasii Dhukkuba Madeessa Huuruu Beeyladaa (FMD) Pikornaabaayirasiin jecha ispaanish kan pikoo (pico) jedhamuu irraa fudhatame innis baay'ee xiqqoo jechuudha. Akka waliigalaatti Naamusa jechuun gosa saayinsii waa’ee amala namaa isa gaarii fi gadhee ykn sirrii fi dogoggoraa qoratuudha jechuun ni danda'ama. Hirriba ga’aa rafuu dhiisuu. Afoola Oromoo. Itti Haa Fufnu. Namni tokko jaalalaa fi jibba, gaddaa fi gammachuu, beekkumsaa fi wallaala, gaaffi fi deebi, ilaalcha fi yaada isaa namoota biroof ibsuuf afaan ni tajaajiila. Lensa Boru 0. 12 Fuulbaana 2017. Amala Gad Of Deebisuu Fi Gara Laafinaa Argisiisuudhaan Yesusiin Fakkaadhaa “Kristos immoo isiniif dhiphatee, faana isaa duukaa akka buutaniif fakkeenya isiniif kenneera. 	Amaloota raawwachuun sirrii hin taane (Negative moral transmitted behaviors) kanneen kun cubbuu dha jechuu miti. Jaalala, kabajaa, walii fi yaadni, wal dhabni, wal jibbi, hinaaffaa, waanyoo fi wkkf cufti hormaataan baay'atuu, qubsumaan adda faffagaachaa adeemuu, fedhii gara garaan bitamaa ykn hawatamaa adeemuu fa'a irraa amaloota dhala namaa keessatti dhalachaa fi dagaagaa dhufan akka ta'e beekamaadha. Amaloota Baayirasii Dhukkuba Madeessa Huuruu Beeyladaa (FMD) Pikornaabaayirasiin jecha ispaanish kan pikoo (pico) jedhamuu irraa fudhatame innis baay'ee xiqqoo jechuudha. Haala qabatamaan jiru osoo hin taane; waan hin jirre arguu, waan hindubbatamiin dhaga’uu, waan kana dura dhalti namaa argeee hin beekne yaadaan arguu, garmalee sodaachuu, garmalee loluu, garmalee gammaduu, garmalee gadduu fi kkf. Hariiroon saffisaafi sirnawaan har’a dhala namaa gidduutti taasifamu bu’aa tajaajila qunnamtiiti. amaloonni kunniin takkaa uumaman takkaa immoo adeemsa keessa argamu. Yaada kana ilaalchisee Jaarraa fi Wasanee Bashaa (2008 ;64) yoo ibsan, "hurruubummaan amala afoolaa keessaa tokko ta'ee, haala walduraa duubaan dhiyeenya afoolaa gochaan mul'atudha" jedhu. Afaan meeshaa ilmi namaa ittiin walii galuudha. Kanaafuu, qophaaumma balaa cimsuun lubbuu namaa baraaruun, qabeenyaa balaa irraa ittisuu fi miidhaa balaan geessisu irraa dandamachiisuun baayee barbaachisaadha. May 17, 2013 ·  - Amala fedhii ( dandeetti) ilma namaa ibsuuf fik. Kennaan tokko kan kennamu ammoo bu’aa dhala namaatiif. 2ffaa-Rabbiin amaloota hanquu hunda irraa qulqulluudha. Amaloota Namaa Namni uumamtoota Rabbii keessa isa tokkoodha. Kana jechuun, bakka hojiitti yeroo ga'eessotaa fi/yookaan daa'imman rakkoodhaaf saaxilaman waliin wal quunnamnu, ga'eesssi biraan yeroo hunda achi/dhiyeenya jiraachuu nan mirkaneessa. *Afaaniin dhalootaa dhalootatti waan daddarbuuf jijjiiramni yaadaa jiraachuu ni danda'a. Dheekamuu:- II) Amala dandeettii waan tokkoo (The ability (talentic) behavior) 1. Gadduu:- 2. Arrabni Dubbii mimicciiru garuu yaada namaa cabsa. Daldala keessattis ta’ii jireenya keessatti namni tokko milkaa’uf amaloota filatamoo fi gaggaarii ta’an qabachun isarra jira. 	Fuulli namaa, kan leencaa, kan qotiyyoo fi kan risaa keessumaa humnaa fi jabina Yihowaa kan argisiisu maaliifi? Amaloota dinqisiisoo Yihowaan argisiise irraa fayyadamaa kan jirtu karaawwan kamiini? Fuulli kiruubelota arfanii walitti qabaatti yeroo ilaalaman amaloota Yihowaa hunda bakka buʼu kan jennu maaliifi?. Posted on March 6,  Sadaffaa: Manni Kiristaanaa ilmaan namaa isaan Kiristoositti amanan iccitiilee irratti hirmaachuun (cuuphamanii, gaabbii galanii, fooni fi dhiiga isaa fudhatanii) qulqullummaa itii argatu waan ta'eef qulqulleettiidha. Haaromsameera 18 Fuulbaana 2017. Madda dhukkuba fmd ta’u kan danda’an kan akka hancufaa, faltii fi fincaan beeyladaati, yommuutti beeyladni madda baayirasii kana marga wajjin. isaantu hordooftoota isaanitiif meshaa woraanaa deeggarsaa. Hinaafuu:- 3. Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. Kana jechuun waaqni amala gonkummaa (perfection) qaba jechuu dha. Posted on September 3, 2017 by sammubani. Yaada kana ilaalchisee Jaarraa fi Wasanee Bashaa (2008 ;64) yoo ibsan, “hurruubummaan amala afoolaa keessaa tokko ta’ee, haala walduraa duubaan dhiyeenya afoolaa gochaan mul’atudha” jedhu. Waan gaarii fi cimina ofii isaanii fi kan nama biraa arguu danda'u. Fakkeenyaf, hanniifi sobni amala gaarii akka hin taanef nama kana raawwate yeroo to’atu. [1] Akka Zarihuun jedhutti, ogbarruun waan barreeffame mara qofa osoo hin taane kan afaaniin darban afoola kanneen akka walaloo fa’aa ni dabalata. Hojii hojjechuu:eegi :hojjechuu kan hin jaalle hin nyaatin 2. 'Hattuufi sobduun ija hin baattu' jechuun amaloota kana ittiin to'ata. Jaalala, kabajaa, walii fi yaadni, wal dhabni, wal jibbi, hinaaffaa, waanyoo fi wkkf cufti hormaataan baay’atuu, qubsumaan adda faffagaachaa adeemuu, fedhii gara garaan bitamaa ykn hawatamaa adeemuu fa’a irraa amaloota dhala namaa keessatti dhalachaa fi dagaagaa dhufan akka ta’e beekamaadha. 2ffaa-Rabbiin amaloota hanquu hunda irraa qulqulluudha. Amaloota badaa ta’an kanneen gosoota afoolaa garaagaraan wal sirreessuu yaaluu. Waan qabanii fi waan danda'anirratti xiyyeeffatu. Amaloota gadhee hawaasa miidhaniifi seerota aadaa uummataa cabsan hedduutu jiru. Qunnamtiin bu’uura jiruufi jireenya dhala namaati. 		Xinsammuun damee saayinsii kan faayidaa sammuu fi amaloota namaa qoratu dha. Fkn;- dhimmootni biyya tokko tokkotti yakka ta’anii tumaman biyyoota birootti immoo yakka ta’uu dhiisuu ni danda’u. Dhalli namaa jiruufi jireenya isaa keessatti bu'aa ba'ii hedduutu isa mudata. Yaada kana ilaalchisee Jaarraa fi Wasanee Bashaa (2008 ;64) yoo ibsan, “hurruubummaan amala afoolaa keessaa tokko ta’ee, haala walduraa duubaan dhiyeenya afoolaa gochaan mul’atudha” jedhu. Amaloonni Isaa hundi guutuudha. Kana jechuun, bakka hojiitti yeroo ga'eessotaa fi/yookaan daa'imman rakkoodhaaf saaxilaman waliin wal quunnamnu, ga'eesssi biraan yeroo hunda achi/dhiyeenya jiraachuu nan mirkaneessa. 2:21-23) Yihowaan namootaaf dandeettii jaalala argisiisuu waan kenneef, dhiiraa fi dubartiin tokko jaalala cimaa fi hin badne waliif qabaachuu ni dandaʼu. Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. Hariiroo yookiin walitti dhufeenya namoota waliin qabnu qofaaf utuu hin ta'in, waaqayyo maal naan jedhaadhaan jiraachuu qabna. Karoora of-eeggannoo qopheesuun, yemmuu balaan muudatu maal gochuu akka qabnuu fi sirna deebii ariifachiisaa itti keennuu dandeessisu diriirsuuf gargaara. Dhugaa: Talaalliiwwan COVID-19 amaloota maaginetii isinii kennuu hin danda’an, iddoo talaallii (harka keessan) irra dabalatee. "--(Fakkeenya. Afoolatti gargaaramuun wanti hinibsamne hinjiru. amaloonni kunniin takkaa uumaman takkaa immoo adeemsa keessa argamu. 2ffaa-Rabbiin amaloota hanquu hunda irraa qulqulluudha. Namni tokko jaalalaa fi jibba, gaddaa fi gammachuu, beekkumsaa fi wallaala, gaaffi fi deebi, ilaalcha fi yaada isaa namoota biroof ibsuuf afaan ni tajaajiila. Jaalala, kabajaa, walii fi yaadni, wal dhabni, wal jibbi, hinaaffaa, waanyoo fi wkkf cufti hormaataan baay'atuu, qubsumaan adda faffagaachaa adeemuu, fedhii gara garaan bitamaa ykn hawatamaa adeemuu fa'a irraa amaloota dhala namaa keessatti dhalachaa fi dagaagaa dhufan akka ta'e beekamaadha. Talaalliiwwan keessa waanti electromagnetic field uumu hin jiru. Kiristoos amaloota lama qaba; namummaa fi waaqummaa kan wal hin makne kan addaan hin bane. Waan qabanii fi waan danda'anirratti xiyyeeffatu. 	Amaloota badaa ta’an kanneen gosoota afoolaa garaagaraan wal sirreessuu yaaluu. Caaffanni Quqlqullaa’an Yesuus amala namaa fi Waaqaa qaama tokko kessatti akka qabu ibsa. Afaan meeshaa ilmi namaa ittiin walii galuudha. Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. Ofii dabranii saba isaaniif dabarsuuf malee jiruu irratti bu’aa gara biraa argachuu barbaadchaaf miti. Talaalliiwwan keessa waanti electromagnetic field uumu hin jiru. (Luqaas 11:13) Waaqayyo amaloota nama hafuura adda baasanii beeksisan argisiisuu akka dandeessuuf si gargaara. 1ffaa- amaloonni Rabbii amaloota ilma namaatiin wal hin fakkaatan. Saniifi, mu’iminni amanti isaa keessatti akka hin qoramneef Nabiyyiin (SAW) mushrikoota waliin gurmaa’u, isaan waliin taa’u fi isaan waliin jiraachu irraa dhoowwe. 15:4) Duunii fi Jireenyi Aangoo arrabaa jala jiru. Kunis hargansuu namaa ykm hafuura nama keessaa bahuun qilleensatti dabalamee beeylada qabuu ni danda’a. walumaa galatti amala namni nagaa jedhamu tokko qabu irraa adda kan ta’e qabaachuudha. 18:21) ️ Wanta dubbannuuf lafa irratti waaqa irrattis itti gaafatamna. Amaloota afoola keessaa hurruubummaan isa bu'uura akka ta'e haayyonni garagaraa ni ibsu. Hinaafuu:- 3. 'Hattuufi sobduun ija hin baattu' jechuun amaloota kana ittiin to'ata. 90 Ministeera Barumsaa Bara 2005 Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa Itiyoophiyaatti Ministeera Barnootaa Kutaa Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa. Amaloota kanniin yommuu qoratu qabxii lama dagachuu hin qabu. Kayyon waligalaa xinsammuu hawaasa fayyaduu dha. kf ta’uu dheeressaan ni eera. 2:21-23) Yihowaan namootaaf dandeettii jaalala argisiisuu waan kenneef, dhiiraa fi dubartiin tokko jaalala cimaa fi hin badne waliif qabaachuu ni dandaʼu. 2ffaa-Rabbiin amaloota hanquu hunda irraa qulqulluudha. advertisement. Kutaa 9 Barnoota Afaan Oromoo Barnoota Afaan Oromoo Kitaaba Barataa Kitaaba Barataa ISBN: 978-99944-2-277-7 Gatiin: Qar. Jaalala, kabajaa, walii fi yaadni, wal dhabni, wal jibbi, hinaaffaa, waanyoo fi wkkf cufti hormaataan baay’atuu, qubsumaan adda faffagaachaa adeemuu, fedhii gara garaan bitamaa ykn hawatamaa adeemuu fa’a irraa amaloota dhala namaa keessatti dhalachaa fi dagaagaa dhufan akka ta’e beekamaadha. 	Amaloota gabroota Rahmaan 12 keessaa 5ffaa, 6ffaa fi 7ffaa dubbisaa: ***** 5. Fakkeenyaf, hanniifi sobni amala gaarii akka hin taanef nama kana raawwate yeroo to'atu. View Kitaaba-Afaan-Oromoo-K-12. Visit the post for more. (Wasanee, 2000, misgaanuu, 2011). advertisement. Posted on September 3, 2017 by sammubani. Qunnamtiin bu’uura jiruufi jireenya dhala namaati. 12 Fuulbaana 2017. Dhugaa: Talaalliiwwan COVID-19 amaloota maaginetii isinii kennuu hin danda’an, iddoo talaallii (harka keessan) irra dabalatee. Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. Bulchiinsa Nazitii jala namoota jiraatanii fi miidhaman, warra kaampitti guuramani irraa hafan. walumaa galatti amala namni nagaa jedhamu tokko qabu irraa adda kan ta’e qabaachuudha. Amaloota Namaa Namni uumamtoota Rabbii keessa isa tokkoodha. kaapisidiin baayirasii kunis suuddoowwan walfakkaatoo. Namoonni hundu uumamtoota fi gabroota Rabbiiti. Yaada kana ilaalchisee Jaarraa fi Wasanee Bashaa (2008 ;64) yoo ibsan, "hurruubummaan amala afoolaa keessaa tokko ta'ee, haala walduraa duubaan dhiyeenya afoolaa gochaan mul'atudha" jedhu. Daldala keessattis ta’ii jireenya keessatti namni tokko milkaa’uf amaloota filatamoo fi gaggaarii ta’an qabachun isarra jira. Kana jechuun waaqni amala gonkummaa (perfection) qaba jechuu dha. Amaloota Gabroota Ar-Rahmaan-Kutaa 5. Talaalliiwwan COVID-19 martuu sibiilota akka iron, nickel, cobalt, lithium fi walmakaa-sibiilotaa (alloys) lafaa dadarbaan argaman kamuu hin qaban. AMALOOTA NAMOOTA MO'ATOO TORBA! ***** 1. Amaloota afoola keessaa hurruubummaan isa bu'uura akka ta'e haayyonni garagaraa ni ibsu. Amaloonni Isaa hundi guutuudha. 		Isaan doynoomanii dirqama isaanirra jiru hin hanqisan. Dhukkubni fmd gara namatti darbuudhaan guyyaa 1-2sirna hargansuu keessa turu ni danda’a. Amaloota addaa Albart Anistaayin irraa maal barannaa. Sadaffaa: Manni Kiristaanaa ilmaan namaa isaan Kiristoositti amanan iccitiilee irratti hirmaachuun (cuuphamanii, gaabbii galanii, fooni. Haaromsameera 18 Fuulbaana 2017. Ogbarruun afoolaas ta'e, barreeffama amaloota nama bashannansiisuu, barsiisuu, kakaasuu, koofalchiisuu, qirqiirsuu, gaddisiisuu, gammachiisuu, amansiisuufi kkf of-keessaa qabuudha. Hir'inaa isaaniirratti malee hir'ina namaa irratti hin xiyyeeffatan. Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. Gadduu:- 2. Amaloota wanta biraa irraa ittiin adda bahan isaaniif kennee jira. Naamusa waliigalaa nama kamiyyuu irratti kan raawwatiinsa hin qabaannee fi amala. Karoora of-eeggannoo qopheesuun, yemmuu balaan muudatu maal gochuu akka qabnuu fi sirna deebii ariifachiisaa itti keennuu dandeessisu diriirsuuf gargaara. Hirriba ga’aa rafuu dhiisuu. Ofii dabranii saba isaaniif dabarsuuf malee jiruu irratti bu’aa gara biraa argachuu barbaadchaaf miti. afaaniitiin gara dhaloota itti aanutti ykn dhaloota dhufutti kan dabarsuudha. Kana jechuun, bakka hojiitti yeroo ga'eessotaa fi/yookaan daa'imman rakkoodhaaf saaxilaman waliin wal quunnamnu, ga'eesssi biraan yeroo hunda achi/dhiyeenya jiraachuu nan mirkaneessa. 2 Maalummaa ogafaanii fi Amantii. Yaada kana ilaalchisee Jaarraa fi Wasanee Bashaa (2008 ;64) yoo ibsan, "hurruubummaan amala afoolaa keessaa tokko ta'ee, haala walduraa duubaan dhiyeenya afoolaa gochaan mul'atudha" jedhu. Loogiin sabaan, amantaadhaan, firummaadhaan, walitti hidhamiinsa faayidaatiin hooggansa qabeenya namaa keessatti, bulchiinsa faayinaansii keessatti, kenna tajaajilaa keessatti tasumaa mul’achuu hin qabu. Fuulli namaa, kan leencaa, kan qotiyyoo fi kan risaa keessumaa humnaa fi jabina Yihowaa kan argisiisu maaliifi? Amaloota dinqisiisoo Yihowaan argisiise irraa fayyadamaa kan jirtu karaawwan kamiini? Fuulli kiruubelota arfanii walitti qabaatti yeroo ilaalaman amaloota Yihowaa hunda bakka buʼu kan jennu maaliifi?. Afoola Oromoo. Afaan jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa waan qabuuf, waa’een isaa daangaa hubannoo namaatiin ol ta’uu mala. Amaloota afoola keessaa hurruubummaan isa bu'uura akka ta'e haayyonni garagaraa ni ibsu. 	Arrabni Dubbii mimicciiru garuu yaada namaa cabsa. Hirriba ga’aa rafuu dhiisuu. Amaloota gaarii fi gadhee ykn sirrii fi dogongora kanas adda baafachuuf qajeeltoowwan nu fayyadan kan kaa’uudha. Amaloota kanniin yommuu qoratu qabxii lama dagachuu hin qabu. Seenaa Weedduu Weedduu Caalu. Afaan qaama afaani ykn harka fayyadamuun dubbachuun ykn mallattoon karaa itti wal-qunnamaniidha. amaloonni kunniin takkaa uumaman takkaa immoo adeemsa keessa argamu. Hirriba ga'aa rafuu dhiisuu. Waan qabanii fi waan danda'anirratti xiyyeeffatu. Amaloota ittiin beekaman irraatti hundaa'uun mootummoota moneeraa, pirotiistaa, fangasootaa, biqilootaafi bineeldotaa gargar ni baasu. Seenaa jiruu fi jireenya dhala namaa keessatti namni du’a booda bu’aa addaa gonfachuuf qabsaawe ykn qabsaawu hin jiru. Amaloota Mana Kiristaanaa. Malkata= Xurumbaa,gaanfa loonirraa kan tolchamu. Dhukkubni abbaa sangaa Nama keessatti bakka saditti qoodamee jira isaanis:kan googaa, sombaa fi mar'ummaanii jedhamu. Kiristoos amaloota lama qaba; namummaa fi waaqummaa kan wal hin makne kan addaan hin bane. Kutaa 9 Barnoota Afaan Oromoo Barnoota Afaan Oromoo Kitaaba Barataa Kitaaba Barataa ISBN: 978-99944-2-277-7 Gatiin: Qar. Walitti dhufeenyi amala namaa fi Waaqaa kun Yesuus giddu galeessa akka ta'u godheera. Arjoomuu keessatti giddu gala ta’uu 👇 👇 👇 👇 👇 👇 👇 Amaloota gaggaarii gabroonni Rabbii ittiin faarfaman keessaa kan biraa immoo kennaa keessatti giddu gala ta’uudha. Kana jechuun waaqni amala gonkummaa (perfection) qaba jechuu dha. 2:21-23) Yihowaan namootaaf dandeettii jaalala argisiisuu waan kenneef, dhiiraa fi dubartiin tokko jaalala cimaa fi hin badne waliif qabaachuu ni dandaʼu. Afoolli meeshaa miliqqee guddicha ta'uun tajaajila nuuf kenna. Siyyaasaa hedduu tarrisuu dandeenyuus qabiyyees siyyaasaa keessaa kan adeemsa uummata Oromoof Mootummaa EPRDF waliin wal qabatee adeemu “Gotottaa siyyaasaa” ilaaluu yaalla. Baayrasiin Pikornaa kan hin haguugamnee (non envelope) ta'etu biriyooniin (virions) isa 30nm diammeter kan geessudha. 	*Yeroo baay'ee yaada ifa ta'e hubachuuf kan rakkisuu miti. Osoo dhukkubsannuu boqochuu dhiisnee sammuu keenyaan hojii hojjachuu. 15:4) Duunii fi Jireenyi Aangoo arrabaa jala jiru. Afaan jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa waan qabuuf, waa'een isaa daangaa hubannoo namaatiin ol ta'uu mala. *yeroo baay'ee gumiidhaan dalagama. Malkata= Xurumbaa,gaanfa loonirraa kan tolchamu. Sa’atii 3/ torbeetti) Kan kennamuuf: Baarattota Saayinsii Walsimataa Dippiloomaa (Kutaalee5-6f) Ibsa koorsichaa Koorsiin kuni matadureewwan siilabasii kutaa 11-12 keessaa filataman kan hammatu fi akka ce’umsaatti kan fudhatame. Hinaafuu:- 3. Jaalala, kabajaa, walii fi yaadni, wal dhabni, wal jibbi, hinaaffaa, waanyoo fi wkkf cufti hormaataan baay'atuu, qubsumaan adda faffagaachaa adeemuu, fedhii gara garaan bitamaa ykn hawatamaa adeemuu fa'a irraa amaloota dhala namaa keessatti dhalachaa fi dagaagaa dhufan akka ta'e beekamaadha. Kana jechuun, bakka hojiitti yeroo ga'eessotaa fi/yookaan daa'imman rakkoodhaaf saaxilaman waliin wal quunnamnu, ga'eesssi biraan yeroo hunda achi/dhiyeenya jiraachuu nan mirkaneessa. Itti Haa Fufnu. Waqayyoon kennaawwan adda addaa dhala namaa hundumaaf kennee jira. Yakki amaloota akkamii akka of keessatti qabatu sadarkaa addunyaatti hiikni dhaabbataa ta’e hin jiru (hiika dhaabbataa kennuunis rakkisaadha). Hojii hojjechuu:eegi :hojjechuu kan hin jaalle hin nyaatin 2. Amaloota wanta biraa irraa ittiin adda bahan isaaniif kennee jira. Arjoomuu keessatti giddu gala ta’uu 👇 👇 👇 👇 👇 👇 👇 Amaloota gaggaarii gabroonni Rabbii ittiin faarfaman keessaa kan biraa immoo kennaa keessatti giddu gala ta’uudha. Yaada kana ilaalchisee Jaarraa fi Wasanee Bashaa (2008 ;64) yoo ibsan, “hurruubummaan amala afoolaa keessaa tokko ta’ee, haala walduraa duubaan dhiyeenya afoolaa gochaan mul’atudha” jedhu. Badiwwan gurguddoo keessaa shirkii ilaalle jirra. 		Amaloota Gooftaa nama uumee sirritti addaan baase yoo hin beekin jallinnaa fi dhama’iinsa adda addaatti tara. Sa’atii 3/ torbeetti) Kan kennamuuf: Baarattota Saayinsii Walsimataa Dippiloomaa (Kutaalee5-6f) Ibsa koorsichaa Koorsiin kuni matadureewwan siilabasii kutaa 11-12 keessaa filataman kan hammatu fi akka ce’umsaatti kan fudhatame. Walitti dhufeenya Qaamoleen haqaa fi komishiinii mirga namoomaa fi Dhaabbata abbaa gaar qaban ni ibsu. Isaan doynoomanii dirqama isaanirra jiru hin hanqisan. 90 Ministeera Barumsaa Bara 2005 Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa Itiyoophiyaatti Ministeera Barnootaa Kutaa Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa. Manneen hojii mootummaa loogii tokko malee tajaajila isaanii ummataaf dhiyeessuu qabu. Amaloota afoola keessaa hurruubummaan isa bu’uura akka ta’e haayyonni garagaraa ni ibsu. Visit the post for more. Akka research mirkaneessutti hirriba irraa halkan tokko. Kana jechuun waaqni amala gonkummaa (perfection) qaba jechuu dha. Makara= Yeroo hojii muqaddamaa,arifachiisaa,yeroo asmaraan gahee nama muddu. amaloonni kunniin takkaa uumaman takkaa immoo adeemsa keessa argamu. Madda suuraa, Getty Images. Afaan jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa waan qabuuf, waa’een isaa daangaa hubannoo namaatiin ol ta’uu mala. • 'Seera Ga'eessota Lamaa' tti fayyadamuu kiyya nan mirkaneessa. Maalummaa fi ibsama sirna seeraa yakkaa beekuun ni ibsu. Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. Suuraaleen dhiyaatan hundi amaloota namaa bineensotni. Seenaa jiruu fi jireenya dhala namaa keessatti namni du’a booda bu’aa addaa gonfachuuf qabsaawe ykn qabsaawu hin jiru. Loogiin sabaan, amantaadhaan, firummaadhaan, walitti hidhamiinsa faayidaatiin hooggansa qabeenya namaa keessatti, bulchiinsa faayinaansii keessatti, kenna tajaajilaa keessatti tasumaa mul’achuu hin qabu. Osoo dhukkubsannuu boqochuu dhiisnee sammuu keenyaan hojii hojjachuu. Yoo poolisiin kan isin qabe ta’ee, isaaniin walii galuun isin irraa eeggama. 	Amaloota addaa Albart Anistaayin irraa maal barannaa. Amaloota wanta biraa irraa ittiin adda bahan isaaniif kennee jira. Afaan jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa waan qabuuf, waa’een isaa daangaa hubannoo namaatiin ol ta’uu mala. Amaloota badaa ta’an kanneen gosoota afoolaa garaagaraan wal sirreessuu yaaluu. Qunnamtiin bu’uura jiruufi jireenya dhala namaati. Kun amaloota dhalli namaa calaqqisiisuu dha malee kan waaqaa miti. Amaloota raawwachuun sirrii hin taane (Negative moral transmitted behaviors) kanneen kun cubbuu dha jechuu miti. Talaalliiwwan keessa waanti electromagnetic field uumu hin jiru. advertisement. Xinsammuun damee saayinsii kan faayidaa sammuu fi amaloota namaa qoratu dha. Afaan jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa waan qabuuf, waa'een isaa daangaa hubannoo namaatiin ol ta'uu mala. Afoolli: Gocha wajjiin kan walqabate. Kanaaf sababa kan ta’ani biyyoota guddatan jedhamanu kanadha. Garuu dhala namaa irratti kan mul'atan dha. kf ta’uu dheeressaan ni eera. Ibsama sirnoota seeraa addunyaarra jiranii fi amaloota bu'uuraa sirna haqaa Itoophiyaa ni ibsu. 2 Maalummaa ogafaanii fi Amantii. Amaloota ogafaanii Ogfaan amaloota heduu qabu. Fakkeenyaaf, mammaaksaan yemmuu waa qeeqaan: “Waraabessi biyya beekne dhaqee itillee naa afaa jedha. Fakkeenyaf, hanniifi sobni amala gaarii akka hin taanef nama kana raawwate yeroo to’atu. Saniifi, mu'iminni amanti isaa keessatti akka hin qoramneef Nabiyyiin (SAW) mushrikoota waliin gurmaa'u, isaan waliin taa'u fi isaan waliin jiraachu irraa dhoowwe. 	Afoolli meeshaa miliqqee guddicha ta'uun tajaajila nuuf kenna. Amaloota afoola keessaa hurruubummaan isa bu’uura akka ta’e haayyonni garagaraa ni ibsu. Hinaafuu:- 3. Namni tokko jaalalaa fi jibba, gaddaa fi gammachuu, beekkumsaa fi wallaala, gaaffi fi deebi, ilaalcha fi yaada isaa namoota biroof ibsuuf afaan ni tajaajiila. Badiwwan gurguddoo keessaa shirkii ilaalle jirra. Afaan meeshaa ilmi namaa ittiin walii galuudha. Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa Itiyoophiyaatti Ministeera Barnootaa Gatiin: Qar. Waaqeffattoonni waaqa jaraa baay’ee kabaju waan ta’eef jechoota sasalphoo akkasii hin fayyadamanuuf. Shakkii hin qabu naannoon jiraattota irratti dhiibbaa qaba. Amaloota Tajaajilaa Waajjira Aadaafi Tuurizimii Godina Wallagga bahaatiin Kennaman Qabaachuu Malu /Attributes/ Qulqullinafi saffinna tajaajila Odeeffannoo gahaa Walitti Dhufeenyaan / Relationship / Simannaa Gaarii Al’logummaa Hirmaachisuumma Iftomina Ilaalchaan /Image/ Amanamummaa Fakkenyummaa Ga'umsa oogumma. AFOOLA OROMOO. Akka waliigalaatti Naamusa jechuun gosa saayinsii waa’ee amala namaa isa gaarii fi gadhee ykn sirrii fi dogoggoraa qoratuudha jechuun ni danda'ama. Hirriba ga’aa rafuu dhiisuu. Arjoomuu keessatti giddu gala ta'uu 👇 👇 👇 👇 👇 👇 👇 Amaloota gaggaarii gabroonni Rabbii ittiin faarfaman keessaa kan biraa immoo kennaa keessatti giddu gala ta'uudha. Dhugaa: Talaalliiwwan COVID-19 amaloota maaginetii isinii kennuu hin danda’an, iddoo talaallii (harka keessan) irra dabalatee. Arrabni Dubbii mimicciiru garuu yaada namaa cabsa. • 'Seera Ga'eessota Lamaa' tti fayyadamuu kiyya nan mirkaneessa. 90 Ministeera Barumsaa Bara 2005 Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa Itiyoophiyaatti Ministeera Barnootaa Kutaa Rippaabiliika Dimookiraatawaa Fedaraalawaa. 		Amaloota addaa Albart Anistaayin irraa maal barannaa. Siyyaasaa hedduu tarrisuu dandeenyuus qabiyyees siyyaasaa keessaa kan adeemsa uummata Oromoof Mootummaa EPRDF waliin wal qabatee adeemu “Gotottaa siyyaasaa” ilaaluu yaalla. Namoota sammuu qaroo bu'aa olaanoo argamsiisan keessaa. Amaloota Baayirasii Dhukkuba Madeessa Huuruu Beeyladaa (FMD) Pikornaabaayirasiin jecha ispaanish kan pikoo (pico) jedhamuu irraa fudhatame innis baay'ee xiqqoo jechuudha. walumaa galatti amala namni nagaa jedhamu tokko qabu irraa adda kan ta’e qabaachuudha. amaloonni kunniin takkaa uumaman takkaa immoo adeemsa keessa argamu. Amala Gad Of Deebisuu Fi Gara Laafinaa Argisiisuudhaan Yesusiin Fakkaadhaa “Kristos immoo isiniif dhiphatee, faana isaa duukaa akka buutaniif fakkeenya isiniif kenneera. Balfa baay’inna. Malkata= Xurumbaa,gaanfa loonirraa kan tolchamu. afaaniitiin gara dhaloota itti aanutti ykn dhaloota dhufutti kan dabarsuudha. Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. Isaan doynoomanii dirqama isaanirra jiru hin hanqisan. Akka research mirkaneessutti hirriba irraa halkan tokko. Namoonni hundu uumamtoota fi gabroota Rabbiiti. Kunis hargansuu namaa ykm hafuura nama keessaa bahuun qilleensatti dabalamee beeylada qabuu ni danda’a. 	Walitti dhufeenyi amala namaa fi Waaqaa kun Yesuus giddu galeessa akka ta'u godheera. kf ta’uu dheeressaan ni eera. Amaloota Namaa Namni uumamtoota Rabbii keessa isa tokkoodha. Koorsii: Bayoloojii Waliigalaa II Lakkoofsa Koorsii: Biol. Madda suuraa, Getty Images. advertisement. walumaa galatti amala namni nagaa jedhamu tokko qabu irraa adda kan ta’e qabaachuudha. Kaayyoon battalaa xinsammuu namoota dhuunfaa fi gareewwan karaa seera waliigalaa baasuu fi dhimmoota addayaa qorachuun hubachuu dha. Arrabni Dubbii mimicciiru garuu yaada namaa cabsa. Kutaa darbe keessatti hojii babbadoo gabroonni Ar-Rahmaan irraa fagaatan ilaalu jalqabne turre. Afaan jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa waan qabuuf, waa'een isaa daangaa hubannoo namaatiin ol ta'uu mala. Ofii dabranii saba isaaniif dabarsuuf malee jiruu irratti bu’aa gara biraa argachuu barbaadchaaf miti. Hirriba ga’aa rafuu dhiisuu. Yaada kana ilaalchisee Jaarraa fi Wasanee Bashaa (2008 ;64) yoo ibsan, "hurruubummaan amala afoolaa keessaa tokko ta'ee, haala walduraa duubaan dhiyeenya afoolaa gochaan mul'atudha" jedhu. Amaloota Gabroota Ar-Rahmaan-Kutaa 5. Addunyaa kanarratti rakkoowwan uumamanii,gaaffiwwan mirgoota dhala namaa irra ejjatame ,addunyaa gartuu lamatti kan baase gaga’aminsi lubbuun qabeenya Sanyii Dhalaa namaa irratti raawwatame, hagana jedhame kan ibsamu miti. Hariiroo yookiin walitti dhufeenya namoota waliin qabnu qofaaf utuu hin ta'in, waaqayyo maal naan jedhaadhaan jiraachuu qabna. Hir'inaa isaaniirratti malee hir'ina namaa irratti hin xiyyeeffatan. Afoolli meeshaa miliqqee guddicha ta'uun tajaajila nuuf kenna. 	Amaloota badaa ta’an kanneen gosoota afoolaa garaagaraan wal sirreessuu yaaluu. Fakkeenyaaf, mammaaksaan yemmuu waa qeeqaan: “Waraabessi biyya beekne dhaqee itillee naa afaa jedha. Maalummaa fi ibsama sirna seeraa haariiroo hawaasaa beekuun ni ibsu. Waqayyoon kennaawwan adda addaa dhala namaa hundumaaf kennee jira. Loowwan xooshinee= Loon maala guddatu,eegee dheeratu. Saniifi, mu'iminni amanti isaa keessatti akka hin qoramneef Nabiyyiin (SAW) mushrikoota waliin gurmaa'u, isaan waliin taa'u fi isaan waliin jiraachu irraa dhoowwe. Haala qabatamaan jiru osoo hin taane; waan hin jirre arguu, waan hindubbatamiin dhaga’uu, waan kana dura dhalti namaa argeee hin beekne yaadaan arguu, garmalee sodaachuu, garmalee loluu, garmalee gammaduu, garmalee gadduu fi kkf. Kun amaloota dhalli namaa calaqqisiisuu dha malee kan waaqaa miti. Namoota (hiriyyoota) gaarii ta'an naannoo isaaniitii qabaatu. Seenaa Weedduu Weedduu Caalu. kf ta’uu dheeressaan ni eera. 222 Kireeditii /Credit Hour/: 3 Yeroo walargaa/contact hours: Sa’atii 7 (4 lekcharii fuulafulaan, Lab. Maalummaa fi ibsama sirna seeraa yakkaa beekuun ni ibsu. afaaniitiin gara dhaloota itti aanutti ykn dhaloota dhufutti kan dabarsuudha. Iddoo qulqullummaan irraa argamu waan taatef qulqulleettiidha. Karoora of-eeggannoo qopheesuun, yemmuu balaan muudatu maal gochuu akka qabnuu fi sirna deebii ariifachiisaa itti keennuu dandeessisu diriirsuuf gargaara. Koorsii: Bayoloojii Waliigalaa II Lakkoofsa Koorsii: Biol. Kana jechuun waaqni amala gonkummaa (perfection) qaba jechuu dha. Talaalliiwwan keessa waanti electromagnetic field uumu hin jiru. Madda suuraa, Getty Images. Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. [1] Akka Zarihuun jedhutti, ogbarruun waan barreeffame mara qofa osoo hin taane kan afaaniin darban afoola kanneen akka walaloo fa’aa ni dabalata. *Afaaniin dhalootaa dhalootatti waan daddarbuuf jijjiiramni yaadaa jiraachuu ni danda'a. Dhukkubni fmd gara namatti darbuudhaan guyyaa 1-2sirna hargansuu keessa turu ni danda’a. 		Kanaaf sababa kan ta’ani biyyoota guddatan jedhamanu kanadha. Namoonni hundu uumamtoota fi gabroota Rabbiiti. kf ta’uu dheeressaan ni eera. Waan qabanii fi waan danda'anirratti xiyyeeffatu. Yaada kana ilaalchisee Jaarraa fi Wasanee Bashaa (2008 ;64) yoo ibsan, "hurruubummaan amala afoolaa keessaa tokko ta'ee, haala walduraa duubaan dhiyeenya afoolaa gochaan mul'atudha" jedhu. Aarsaa ta’uun yeroo ofiisaa, maatiisaafi dhumarratti jireenyasaa aarsaa gochuu gaafata. Haala qabatamaan jiru osoo hin taane; waan hin jirre arguu, waan hindubbatamiin dhaga'uu, waan kana dura dhalti namaa argeee hin beekne yaadaan arguu, garmalee sodaachuu, garmalee loluu, garmalee gammaduu, garmalee gadduu fi kkf. Ogbarruun afoolaas ta'e, barreeffama amaloota nama bashannansiisuu, barsiisuu, kakaasuu, koofalchiisuu, qirqiirsuu, gaddisiisuu, gammachiisuu, amansiisuufi kkf of-keessaa qabuudha. —Yaaqoob 1:5. Afoolli meeshaa miliqqee guddicha ta’uun tajaajila nuuf kenna. (Wasanee, 2000, misgaanuu, 2011). Dheekamuu:- II) Amala dandeettii waan tokkoo (The ability (talentic) behavior) 1. Dorgommiin suuraalee bineensotaa kolfisiisoo tahanii ittin dorgoman 'Comedy Wildlife Photography Awards' jedhamu, marsaa xumuraarra gaheera. Badiwwan gurguddoo keessaa shirkii ilaalle jirra. Ofii dabranii saba isaaniif dabarsuuf malee jiruu irratti bu’aa gara biraa argachuu barbaadchaaf miti. Akkuma hawaasni guddachaa fi babal’achaa. Amantaa kana daran kan naa cimse kitaabota barbaachisummaa mirga dhala namaa ibsan, haalaa fi amaloota abbaa irree (kan Aristotle abbaa irree itti xiinxale), fi seenaa abbootii irree keessaafuu kan Nazi fi Stalin faa dubbisuu kiyya ture. Waqayyoon kennaawwan adda addaa dhala namaa hundumaaf kennee jira. Osoo qunnamtiin hinjiraannee jireenya addunyaa kanaa hiikkoo dhabeessa ta’a ture. Walitti dhufeenyi amala namaa fi Waaqaa kun Yesuus giddu galeessa akka ta'u godheera. Gadduu:- 2. Siyyaasni gosoota hedduutu jira. Hayyoonni xinqooqaa (linguists) sagalee. 	Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. Amaloota Gabroota Ar-Rahmaan-Kutaa 5. Badiwwan gurguddoo keessaa shirkii ilaalle jirra. (Luqaas 11:13) Waaqayyo amaloota nama hafuura adda baasanii beeksisan argisiisuu akka dandeessuuf si gargaara. Amaloota kanniin yommuu qoratu qabxii lama dagachuu hin qabu. Posted on March 6,  Sadaffaa: Manni Kiristaanaa ilmaan namaa isaan Kiristoositti amanan iccitiilee irratti hirmaachuun (cuuphamanii, gaabbii galanii, fooni fi dhiiga isaa fudhatanii) qulqullummaa itii argatu waan ta'eef qulqulleettiidha. Amaloota gabroota Rahmaan 12 keessaa 5ffaa, 6ffaa fi 7ffaa dubbisaa: ***** 5. Namoota sammuu qaroo bu'aa olaanoo argamsiisan keessaa. Mise= Nitole,niyaa’e,nimirge, Muree ruubii= okolee too’ee kan bakka bu’e. 2 Maalummaa ogafaanii fi Amantii. Afoola Oromoo. Karoora of-eeggannoo qopheesuun, yemmuu balaan muudatu maal gochuu akka qabnuu fi sirna deebii ariifachiisaa itti keennuu dandeessisu diriirsuuf gargaara. Kunis hargansuu namaa ykm hafuura nama keessaa bahuun qilleensatti dabalamee beeylada qabuu ni danda’a. *yeroo baay'ee gumiidhaan dalagama. Amaloonni kannnenis lufummaa, hurruubbummaa, uummatummaaa, midhagina qabachuu fi raawwiin amaloota ogfaanii isaaan bu’uuraati. Talaalliiwwan keessa waanti electromagnetic field uumu hin jiru. 222 Kireeditii /Credit Hour/: 3 Yeroo walargaa/contact hours: Sa’atii 7 (4 lekcharii fuulafulaan, Lab. Madda suuraa, Getty Images. Fakkeenyaf, hanniifi sobni amala gaarii akka hin taanef nama kana raawwate yeroo to’atu. Amaloota Milkaa’inna Saddeet. Hewwaanis, Addaam isa isheen irraa ‘fudhatamtee’ wajjin walitti dhufeenya cimaa akka qabdu isheetti dhagaʼamee akka ture hin shakkisiisu. Amaloota raawwachuun sirrii hin taane (Negative moral transmitted behaviors) kanneen kun cubbuu dha jechuu miti. Dheekamuu:- II) Amala dandeettii waan tokkoo (The ability (talentic) behavior) 1. Afaan qaama afaani ykn harka fayyadamuun dubbachuun ykn mallattoon karaa itti wal-qunnamaniidha. 	Hojii hojjechuu:eegi :hojjechuu kan hin jaalle hin nyaatin 2. Addunyaa kanarratti rakkoowwan uumamanii,gaaffiwwan mirgoota dhala namaa irra ejjatame ,addunyaa gartuu lamatti kan baase gaga’aminsi lubbuun qabeenya Sanyii Dhalaa namaa irratti raawwatame, hagana jedhame kan ibsamu miti. Hirriba ga’aa rafuu dhiisuu. *yeroo baay'ee gumiidhaan dalagama. Amaloonni kannnenis lufummaa, hurruubbummaa, uummatummaaa, midhagina qabachuu fi raawwiin amaloota ogfaanii isaaan bu’uuraati. Fuulli namaa, kan leencaa, kan qotiyyoo fi kan risaa keessumaa humnaa fi jabina Yihowaa kan argisiisu maaliifi? Amaloota dinqisiisoo Yihowaan argisiise irraa fayyadamaa kan jirtu karaawwan kamiini? Fuulli kiruubelota arfanii walitti qabaatti yeroo ilaalaman amaloota Yihowaa hunda bakka buʼu kan jennu maaliifi?. Kutaa darbe keessatti hojii babbadoo gabroonni Ar-Rahmaan irraa fagaatan ilaalu jalqabne turre. Amaloota Rabbii fi amaloota ilma namaa yoo wal fakkeesse jallinna hangana hin jedhamnetti tara. Maalummaafi Amaloota Afaanii Hayyoonni garee adda addaa yeroo garagaraa keessatti afaaniif hiika kennanii jiru __ kennaas jiru. Dhukkubni yeroo hedduu akka naannootti maraatummaa jedhanee beekamu kun dhukkuba sammuu namaa hubuu dha. Walitti dhufeenyi amala namaa fi Waaqaa kun Yesuus giddu galeessa akka ta'u godheera. Akka research mirkaneessutti hirriba irraa halkan tokko. Amaloota Namaa Namni uumamtoota Rabbii keessa isa tokkoodha. Amaloota Mana Kiristaanaa. Afaan qaama afaani ykn harka fayyadamuun dubbachuun ykn mallattoon karaa itti wal-qunnamaniidha. Amaloonni Isaa hundi guutuudha. Namoota sammuu qaroo bu'aa olaanoo argamsiisan keessaa. Hinaafuu:- 3. • Amala namaa to'achuuf mala gaarii fi jeequmsa hinqabnettan fayyadama. Fakkeenyaf, hanniifi sobni amala gaarii akka hin taanef nama kana raawwate yeroo to'atu. Barumsi amaloota tajaajiltoota sadan kanarra argamu baay’ee guddaa dha. 		Siyyaasaa hedduu tarrisuu dandeenyuus qabiyyees siyyaasaa keessaa kan adeemsa uummata Oromoof Mootummaa EPRDF waliin wal qabatee adeemu “Gotottaa siyyaasaa” ilaaluu yaalla. Kanaaf sababa kan ta’ani biyyoota guddatan jedhamanu kanadha. Loowwan xooshinee= Loon maala guddatu,eegee dheeratu. isaantu hordooftoota isaanitiif meshaa woraanaa deeggarsaa. Amaloota ogafaanii Ogfaan amaloota heduu qabu. Fkn;- dhimmootni biyya tokko tokkotti yakka ta’anii tumaman biyyoota birootti immoo yakka ta’uu dhiisuu ni danda’u. Waan qabanii fi waan danda'anirratti xiyyeeffatu. Amaloota addaa Albart Anistaayin irraa maal barannaa. Amaloota kanniin keessaa: waa beekuu fi hubachuu, arguu, waa hojjachu, rafuu, muguu, dheebochuu, nyaachu, dhuguu, dadhabbii, fuudhu, heerumu, wal horuu, du'uu fi kkf. *yeroo baay'ee gumiidhaan dalagama. Madda suuraa, Getty Images. 222 Kireeditii /Credit Hour/: 3 Yeroo walargaa/contact hours: Sa’atii 7 (4 lekcharii fuulafulaan, Lab. Afoolli: Gocha wajjiin kan walqabate. Amaloota Tajaajilaa Waajjira Aadaafi Tuurizimii Godina Wallagga bahaatiin Kennaman Qabaachuu Malu /Attributes/ Qulqullinafi saffinna tajaajila Odeeffannoo gahaa Walitti Dhufeenyaan / Relationship / Simannaa Gaarii Al’logummaa Hirmaachisuumma Iftomina Ilaalchaan /Image/ Amanamummaa Fakkenyummaa Ga'umsa oogumma. Shakkii hin qabu naannoon jiraattota irratti dhiibbaa qaba. Isaan keessaas hanna, soba ,hammeenya, amaanaa dhabuu, sodaafikkf. Amaloota Gooftaa nama uumee sirritti addaan baase yoo hin beekin jallinnaa fi dhama’iinsa adda addaatti tara. Amaloota Namaa Namni uumamtoota Rabbii keessa isa tokkoodha. 	Hayyoonni xinqooqaa (linguists) sagalee. Sa’atii 3/ torbeetti) Kan kennamuuf: Baarattota Saayinsii Walsimataa Dippiloomaa (Kutaalee5-6f) Ibsa koorsichaa Koorsiin kuni matadureewwan siilabasii kutaa 11-12 keessaa filataman kan hammatu fi akka ce’umsaatti kan fudhatame. Madda suuraa, Getty Images. Fakkeenyaaf, mammaaksaan yemmuu waa qeeqaan: “Waraabessi biyya beekne dhaqee itillee naa afaa jedha. Naamusa waliigalaa nama kamiyyuu irratti kan raawwatiinsa hin qabaannee fi amala. Balfeessuu Yoo balfa kan darbitan ta’e addabii murtaa’ee kan isin kafalchiisu yoo ta’u isa yoo kafaluu baattan kafaltiin isinitti dabalama. "--(Fakkeenya. Walitti dhufeenyi amala namaa fi Waaqaa kun Yesuus giddu galeessa akka ta’u godheera. Kanaafuu, qophaaumma balaa cimsuun lubbuu namaa baraaruun, qabeenyaa balaa irraa ittisuu fi miidhaa balaan geessisu irraa dandamachiisuun baayee barbaachisaadha. Misgaanuu (2011:10) irratti akka ibsutti “Afoolli saba tokkoo dhalli namaa naaf haa ta‟u jedhee qooqa isaatti fayyadamuun eenyummaa isaa, aadaa, amantaa, duudhaa, mo‟uufi mo‟amuu isaa deeggarsaafi diddaa isaafi kan kana fakkaatan dhalootatti kan ittiin dabarsaa ture umurii dheeraa kan qabu qabeenya uummataati. Kutaa 9 Barnoota Afaan Oromoo Barnoota Afaan Oromoo Kitaaba Barataa Kitaaba Barataa ISBN: 978-99944-2-277-7 Gatiin: Qar. Osoo dhukkubsannuu boqochuu dhiisnee sammuu keenyaan hojii hojjachuu. Amaloota Namaa Namni uumamtoota Rabbii keessa isa tokkoodha. Waan qabanii fi waan danda'anirratti xiyyeeffatu. Addunyaa kanarratti rakkoowwan uumamanii,gaaffiwwan mirgoota dhala namaa irra ejjatame ,addunyaa gartuu lamatti kan baase gaga’aminsi lubbuun qabeenya Sanyii Dhalaa namaa irratti raawwatame, hagana jedhame kan ibsamu miti. Talaalliiwwan keessa waanti electromagnetic field uumu hin jiru. 	18:21) ️ Wanta dubbannuuf lafa irratti waaqa irrattis itti gaafatamna. gochaafi hawaasummaa dhala namaa isa olaanaa (advanced) dha. Fuulli namaa, kan leencaa, kan qotiyyoo fi kan risaa keessumaa humnaa fi jabina Yihowaa kan argisiisu maaliifi? Amaloota dinqisiisoo Yihowaan argisiise irraa fayyadamaa kan jirtu karaawwan kamiini? Fuulli kiruubelota arfanii walitti qabaatti yeroo ilaalaman amaloota Yihowaa hunda bakka buʼu kan jennu maaliifi?. Osoo dhukkubsannuu boqochuu dhiisnee sammuu keenyaan hojii hojjachuu. 2ffaa-Rabbiin amaloota hanquu hunda irraa qulqulluudha. Koorsii: Bayoloojii Waliigalaa II Lakkoofsa Koorsii: Biol. Posted on March 6,  Sadaffaa: Manni Kiristaanaa ilmaan namaa isaan Kiristoositti amanan iccitiilee irratti hirmaachuun (cuuphamanii, gaabbii galanii, fooni fi dhiiga isaa fudhatanii) qulqullummaa itii argatu waan ta'eef qulqulleettiidha. Afoolaan waa’ee sochiilee dhala namaa mara dubbanna. *Yeroo baay’ee yaada ifa ta’e hubachuuf kan rakkisuu miti. Afoolli: Gocha wajjiin kan walqabate. Amaloota wanta biraa irraa ittiin adda bahan isaaniif kennee jira. Namni tokko jaalalaa fi jibba, gaddaa fi gammachuu, beekkumsaa fi wallaala, gaaffi fi deebi, ilaalcha fi yaada isaa namoota biroof ibsuuf afaan ni tajaajiila. 12 Fuulbaana 2017. isaantu hordooftoota isaanitiif meshaa woraanaa deeggarsaa. Suuraaleen dhiyaatan hundi amaloota namaa bineensotni. Iddoo qulqullummaan irraa argamu waan taatef qulqulleettiidha. Siyyaasaa hedduu tarrisuu dandeenyuus qabiyyees siyyaasaa keessaa kan adeemsa uummata Oromoof Mootummaa EPRDF waliin wal qabatee adeemu “Gotottaa siyyaasaa” ilaaluu yaalla. Wal qunnamtii saalaa dheeraa raawwachuuf November 25, 2020 Dr. Waqayyoon kennaawwan adda addaa dhala namaa hundumaaf kennee jira. Fakkeenyaf, hanniifi sobni amala gaarii akka hin taanef nama kana raawwate yeroo to'atu.